Tähän viikonloppuun päättyvä viikko on ollut minulle tiivistä strategisen hyvinvoinnin johtamisen koulutusta. Tiistaina 8.3.2016 pidimme Guy Ahosen ja Johanna Jussilan kanssa ensimmäisen seminaarin yhteistyössä Henkilöstöjohdon ryhmän HENRY ry:n kanssa toteutetusta seminaarisarjasta. Ja torstaina 10.3.2016 sparrasimme Annemaija Summasen kanssa saman seminaarisarjan kolmatta osaa Tanhuvaaran urheiluopistolla Etelä-Savon Työhyvinvointiakatemiassa.
Kyseiset seminaarisarjat olivat siis eri vaiheissa, mutta molemmissa pureuduimme strategisen hyvinvoinnin tavoitteisiin ja niiden tärkeyteen. Ensimmäisessä seminaarissa pohdittiin eritoten mitä osa-alueita ja ilmiöitä strategisessa hyvinvoinnissa kehitetään ja tuossa kolmannessa taas pohdimme, miten työterveyshuollon toimintaa voidaan virittää tukemaan näitä kokonaisvaltaisia tavoitteita.
Tavoite aktivoi toimintaa – ja toiminta tuo tuloksia!
Olen kirjoittamissani tulosblogeissa korostanut tavoitteen asettamisen tärkeyttä jo lukuisia kertoja, mutta otan tähän jälleen hieman erilaisen lähestymistavan. Ja se on yksinkertainen ketju tavoitteet, toiminnan ja tuloksen välillä! Otetaan tästä kaksi esimerkkiä.
Kyseiset seminaarisarjat olivat siis eri vaiheissa, mutta molemmissa pureuduimme strategisen hyvinvoinnin tavoitteisiin ja niiden tärkeyteen. Ensimmäisessä seminaarissa pohdittiin eritoten mitä osa-alueita ja ilmiöitä strategisessa hyvinvoinnissa kehitetään ja tuossa kolmannessa taas pohdimme, miten työterveyshuollon toimintaa voidaan virittää tukemaan näitä kokonaisvaltaisia tavoitteita.
Tavoite aktivoi toimintaa – ja toiminta tuo tuloksia!
Olen kirjoittamissani tulosblogeissa korostanut tavoitteen asettamisen tärkeyttä jo lukuisia kertoja, mutta otan tähän jälleen hieman erilaisen lähestymistavan. Ja se on yksinkertainen ketju tavoitteet, toiminnan ja tuloksen välillä! Otetaan tästä kaksi esimerkkiä.
Kuva 1. Esimiestoiminnan kehittämisen tavoitteen merkitys toiminnan tasolla (vas) ja toiminnan tason merkitys strategisen hyvinvoinnin taloudelliselle tuloksellisuudelle (oik).
Kuvan 1 tulkinta on erinomaisen selkeä: mitä konkreettisempi tavoite on, sitä paremmin esimiehet toimivat strategisen hyvinvoinnin edistämisessä; ja mitä paremmin esimiehet toimivat, sitä paremmat ovat tulokset talouden kautta. Tuohan kuulostaa itsestään selvältä – ja sitähän se onkin! Ainoa särö tässä hienossa kaavassa on tavoitteen asettamisen kehnous. Vuosina 2010-14 reilun 1500 organisaation joukossa 59 % EI OLLUT asettanut strategiselle hyvinvoinnille tavoitteita lainkaan. Näillä organisaatioille ei siten ollut myöskään tavoitteita esimiestyön kehittämiseksi. Toisessa kuvan 1 vasemman osa äärilaidassa määrällisen tavoitteen asettaneita organisaatioita oli 7 % - kyllä, vain seitsemän prosenttia!
Tässä on mahtava mahdollisuus kehittymiseen: asettakaa tavoitteet, johtakaa esimiehiä, se tuo tuloksia! Kuvan 1 oikeanpuoleinen osa osoittaa kiistattomasti sen, että hyvä esimiesten toiminta tuo taloudellisia tuloksia hyvinvointityöstä tuplasti enemmän kuin huono esimiesten toiminta. Kannattaa siis panostaa!
Kuvan 1 tulkinta on erinomaisen selkeä: mitä konkreettisempi tavoite on, sitä paremmin esimiehet toimivat strategisen hyvinvoinnin edistämisessä; ja mitä paremmin esimiehet toimivat, sitä paremmat ovat tulokset talouden kautta. Tuohan kuulostaa itsestään selvältä – ja sitähän se onkin! Ainoa särö tässä hienossa kaavassa on tavoitteen asettamisen kehnous. Vuosina 2010-14 reilun 1500 organisaation joukossa 59 % EI OLLUT asettanut strategiselle hyvinvoinnille tavoitteita lainkaan. Näillä organisaatioille ei siten ollut myöskään tavoitteita esimiestyön kehittämiseksi. Toisessa kuvan 1 vasemman osa äärilaidassa määrällisen tavoitteen asettaneita organisaatioita oli 7 % - kyllä, vain seitsemän prosenttia!
Tässä on mahtava mahdollisuus kehittymiseen: asettakaa tavoitteet, johtakaa esimiehiä, se tuo tuloksia! Kuvan 1 oikeanpuoleinen osa osoittaa kiistattomasti sen, että hyvä esimiesten toiminta tuo taloudellisia tuloksia hyvinvointityöstä tuplasti enemmän kuin huono esimiesten toiminta. Kannattaa siis panostaa!
Kuva 2. Työkyvyn kehittämisen tavoitteen merkitys työterveyshuollon toiminnalliselle tasolle (vas) ja työterveyshuollon toiminnan tason merkitys strategisen hyvinvoinnin tuloksellisuudelle työkyvyn kautta (oik).
Kuva 2 antaa hyvin samansuuntaisen tulkinannan kuin kuva 1. Kun tavoitteet ovat konkreettiset, on toimintakin parempaa – ja kun toiminta on erinomaista, saadaan myös hyviä tuloksia. Ero kuvaan 1 on tosiaan se, että vasta erinomainen työterveyshuollon toiminnallinen taso tuottaa hyviä tuloksia työkyvyn kautta. Tavallinen ei siis riitä – priimaa täytyy tehdä!
Kun tarkastellaan tavoitteen asettamisen konkreettisuutta työkyvyn kehittämisessä, on tulos hämmästyttävän samankaltainen kuin edellä esimiestoiminnan suhteen. Vain 8 % organisaatioista on asettanut konkreettisen, mitattavan, määrällisen tavoitteen työkyvyn kehittämiselle! Sairauspoissaolojen vähentämiselle määrällisen tavoitteen on asettanut sentään 24 % kaikista organisaatioista.
Mitä opimme tästä?
Opit tästä tulosblogista ovat selkeät:
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimusraportit löytyvät kotisivuiltani JULKAISUISTA
Kuva 2 antaa hyvin samansuuntaisen tulkinannan kuin kuva 1. Kun tavoitteet ovat konkreettiset, on toimintakin parempaa – ja kun toiminta on erinomaista, saadaan myös hyviä tuloksia. Ero kuvaan 1 on tosiaan se, että vasta erinomainen työterveyshuollon toiminnallinen taso tuottaa hyviä tuloksia työkyvyn kautta. Tavallinen ei siis riitä – priimaa täytyy tehdä!
Kun tarkastellaan tavoitteen asettamisen konkreettisuutta työkyvyn kehittämisessä, on tulos hämmästyttävän samankaltainen kuin edellä esimiestoiminnan suhteen. Vain 8 % organisaatioista on asettanut konkreettisen, mitattavan, määrällisen tavoitteen työkyvyn kehittämiselle! Sairauspoissaolojen vähentämiselle määrällisen tavoitteen on asettanut sentään 24 % kaikista organisaatioista.
Mitä opimme tästä?
Opit tästä tulosblogista ovat selkeät:
- asettakaa tavoitteet strategiselle hyvinvoinnille ja kehitettäville osa-alueille
- tavoitteiden asettaminen tehostaa johtamista ja toimintoja
- hyvä toiminta tuo tuloksia
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimusraportit löytyvät kotisivuiltani JULKAISUISTA
RSS Feed