OSSI AURA – HUMAN PRODUCTIVITY
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT

Miksi ilmapiiri on tärkeä?

10/1/2016

0 Comments

 
Työpaikan ilmapiirin tärkeyttä korostetaan usein, eikä syyttä. Onhan itsestään selvä, että mukavassa ilmapiirissä on parempi tehdä työitä kuin huonohenkisessä. Aika paljon mediassa – ja eritoten somessa – kerrotaan ilmapiirin huonoudesta, se kuulemma vaivaa suomalaisia työpaikkoja. Miten tärkeäksi organisaatioiden johto ja HR-johto kokevat työpaikan ilmapiirin, miten sen suunnitelmallinen johtaminen toteutetaan – niin, ja mitä hyötyä hyvästä ilmapiiristä oikein on? Siis sen itseisarvoisuuden ohella.

Olen päässyt tutkimaan edellä mainittuja kysymyksiä sekä Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjassa, että Eteran kustantamassa ”Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala” tutkimuksessa. Tässä lyhyt yhteenveto löydöksistä.

Ilmapiiri koetaan tärkeäksi pienissä organisaatioissa

Osana Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjaa olemme tiimillä Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen kartoittaneet strategisen hyvinvoinnin eri osa-alueiden tärkeyttä. Ilmapiirin osalta tulokset organisaation koon mukaan on esitetty kuvassa 1.

Picture
Kuva 1. Ilmapiirin tärkeys eri kokoisissa organisaatioissa, vuosien 2010-14 aineisto, lähes 1500 organisaatiota.

Kuvan 1 tulos on selkeä – ihan pienimmissä organisaatioissa (pääosin yrityksiä) ilmapiiri koetaan paljon tärkeämmäksi kuin isoissa organisaatioissa. Lisäksi nähdään, että isoissa (yli 250 henkilöä) yrityksissä ilmapirin koettu tärkeys laskee edelleen. Kaikista isoimmissa organisaatioissa (yli 1000 henkilöä) ilmapiirin tärkeyttä vähättelevät vastaukset saavuttavat 25 %:n tason. Mielenkiintoinen tulos – pitääkö osassa isoista organisaatioista tehdä töitä tosissaan ilman hyvää fiilistä! Siltä tuntuu!

Toimialojen välillä suuria eroja

Eri toimialojen välillä ilmapiirin tärkeys korostuu eri tavalla. Kuvan 2 yhteenvetona voitaisiin yleistää, että palvelualoilla ilmapiirin koetaan tärkeämmäksi kuin julkisella sektorilla ja eritoten työntekijävaltaisilla aloilla. Jälleen täytyy ihmetellä, pitääkö esim. rakennuksilla tehdä töitä ilma yhteistä fiilistä. No tuskinta, siitä osoitan vahvan vastaväitteen tutkimustuloksen kautta tämän blogitekstin lopussa.

Picture
Kuva 2. Ilmapiirin tärkeys eri toimialojen organisaatioissa, vuosien 2010-14 aineisto, lähes 1500 organisaatiota.

Ilmapiirin johtaminen on yksinkertaista!

Ilmapiirin johtamisen perusteet ovat äärimmäisen yksinkertaiset – asetetaan tavoite ja tehdään suunnitelma! Ei ole todellakaan avaruustiedettä – siitä todisteena kuva 3.
Picture
Kuva 3. Ilmapirin kehittämisen tavoitteen konkreettisuuden yhteys suunnitelman tasoon.

Kuva 3 osoittaa sen, että tavoitteen asettaminen heijastuu suunnitelman tasoon. Ilmapiirin kehittämisen osalta määrällisen (numeraalisen) tavoitteen asettaneista organisaatioista 31 % teki perusteellisen suunnitelman ja 51 % hyvän suunnitelman. Laadullisen tavoitteen asettaneista luvut olivat 8 % ja 55 %. Kun ilmapiirin kehittämiselle ei ollut asetettua tavoitetta, jäi suunnitelma tekemättä yli 80 %:lta organisaatioista.

Kuvan 3 tulos on siis selkeä, mutta mielenkiintoista on katsoa, kuinka suurta osaa kaikista organisaatioista ne vastaavat. Tutkimussarjassamme sekä tavoitteen asettamisen että suunnitelman tekemisen osalta kysyttiin ensin onko organisaatio yleensä asettanut tavoitteet ja yleensä tehnyt suunnitelman strategisessa hyvinvoinnissa. Kyllä -vastausten osuus vuosina 2010-14 oli tavoitteen asettamisen osalta 41 % ja suunnitelman tekemisen osalta 35 %. Niitä organisaatiota, joissa oli tehty molemmat oli 27 %.

Ilmapiirin kehittämisen tavoitteiden konkreettisuuden jakaumat olivat: ”ei tavoitetta” 10 %, ”laadullinen tavoite” 60 %, ja ”määrällinen tavoite” 30 %. Näistä luvuista päästään siihen, että todella hyvin, tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ilmapiiriä johti ja kehitti 27 % x 30 % x 31 % = 2,5 % organisaatioista! Siis ”sekä tavoite että suunnitelma” 27 %; ”määrällinen tavoite” 30 % ja ”perusteellinen suunnitelma” 31 %. On tässä vielä hyvät mahdollisuuden kehittyä!

Mitä ilmapiiri tuo tullessaan?

Hyvä ilmapiiri koetaan usein itseisarvoksi, täytyyhän se hyvä olla ihan koska se on mukavaa. Totta kai monet korostavat hyvän ilmapiirin tärkeyttä myös työn sujuvuuden ja asiakaspalautteen kannalta. Me löysimme (Aura, Ahonen, Hussi 2015: Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala) hyvälle ilmapiirille myös liiketaloudellisen merkityksen.
Picture
Kuva 4. Työilmapiirin merkitys henkilöstötuottavuuteen 212 yrityksen analyysissa.

Kuva 4 koostuu eri toimialojen yli kahden sadan yrityksen tuloksista. Ja tulos on selkeä: mitä paremmaksi henkilöstö kokee työilmapiirin, sitä parempi on henkilöstötuottavuus. Tutkimuksessa määritimme henkilöstötuottavuuden koostuvan motivaation, osaamisen ja työkyvyn tulona. Ja lisäksi analysoimme henkilöstötuottavuusindeksin selittävän 31 % henkilöstötuottavuusarvosta, siis käyttökatteen ja henkilöstökulujen summasta. Tämä oli sen tutkimuksen päätulos (ks blogi).

Kuvan 4 tulkintaa kannattaa jatkaa. Keskiarvotaso ilmapiirissä oli 3,66-4,14, kun sitä kysyttiin skaalalla 1-5. Keskitason yrityksissä henkilöstötuottavuusindeksi oli 49, joka vastaa koko yrityskunnan keskiarvoa. Yrityksissä, joissa ilmapiiri ole heikoin (alle 3,19) henkilöstötuottavuusindeksi oli 20 % alhaisempi kuin keskitason yrityksissä. Ja yrityksissä, joissa ilmapiiri ole paras (yli 4,61) henkilöstötuottavuusindeksi oli 35 % korkeampi kuin keskitason yrityksissä. Voidaan siis sanoa, että huono ilmapiiri laskee henkilöstötuottavuutta 20 % ja erinomainen ilmapiiri nostaa sitä 35 %. Nämä ovat erittäin suuria eroaja ja heijastuvat yritysten tulokseen todella paljon.

Rakennusalan yrityksissä voimme – edellä mainitun tutkimuksen mukaan – muuntaa henkilöstötuottavuusindeksit henkilöstötuottavuusarvon kautta käyttökatteeksi. Ja nämä tulokset ovat aika järisyttäviä: heikon ilmapiirin yritykset, käyttökate 2,3 %, keskitason yritysten käyttökate 5,5 % ja erinomaisen ilmapiirin yritysten käyttökate 12,0 %. Liiketuloksen suhteen voisimme sanoa: nollatulos, keskivertotulos ja erinomainen tulos – siis toimiala ja aika huomioon ottaen.

Mitä opimme tästä?
Yhteenvetona voinemme sanoa seuraavaa:
  • työpaikan ilmapiiri koetaan tärkeäksi pienissä yrityksissä ja palvelualoilla, isoissa organisaatioissa ja työntekijävaltaisilla aloilla pärjätään sitten kai vähän vähemmällä fiiliksellä
  • ilmapiirin johtaminen on selkeä homma: aseta tavoite ja tee porukalla suunnitelma!
  • hyvä ilmapiiri tuo tulosta henkilöstötuottavuuden kautta, hyvä ilmapiiri tukee ihmisten motivaatiota, osaamista ja työkykyä ja kaikkien näiden kautta tulosta!
  • ilmapiirin(kin) johtamisen ketju etenee seuraavasti: johtaminen/management --> johtajuus/leadership --> henkilöstötuottavuus --> taloudellinen tulos

Lataa tutkimus

0 Comments



Leave a Reply.

    Kirjoittaja

    Ossi Aura, PhD
    Johtamisen ja henkilöstö-tuottavuuden tutkija, kehittäjä ja konsultti. Ennen 26.9.2015 julkaistut blogitekstit: ossiaura.blogspot.fi

    Categories

    All
    Aivot
    Arvot
    Asiakashyöty
    Asiakaskokemus
    Budjetointi
    Digitalisaatio
    Esimiestuki
    Esimiestyö
    Etätyö
    Hallitus
    Henkilöstö Ja Eurot
    Henkilöstöjohtaminen
    Henkilöstökokemus
    Henkilöstötuottavuus
    HR
    Hyvinvointi
    Ihmisten Johtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ilmapiiri Johtaminen
    Ilmapiiri - Johtaminen
    INNOVAATIO
    Innovaatiojohtaminen
    Itseohjautuvuus
    Jatkuva Parantaminen
    Johtajuus
    Johtajuustutkimus
    Johtaminen
    Johtamisen Johtaminen
    Johtamisen Ketju
    Johtoryhmä
    Kannattavuus
    Käyttökate
    Käyttökate
    Käyttökate
    Knowledge Management
    Koronakriisi
    Kunnat
    Leadership
    Liikunta
    Luottamus
    Motivaatio
    Motivaation Johtaminen
    Muutosjohtaminen
    Osaaminen
    Osaamisen Johtaminen
    Osaamispääoma
    Päätökset
    Palkitseminen
    Raportointi
    Sairauspoissaolot
    Sitoutuminen
    Strategia
    Stressi
    Tavoite
    Tietojohtaminen
    Toimialat
    Tulevaisuus
    Tuloksellisuus
    Tuottavuus
    Työhön Vaikuttaminen
    Työhyvinvointi
    Työkyky
    Työkykyjohtaminen
    Työn Johtaminen
    Työn Kehittäminen
    Työn Kehittäminen
    Työpaikkakiusaaminen
    Työterveyshuolto
    Työterveyshuolto
    Urajohtaminen
    Uudistumisanalyysi
    Vaihtuvuus
    Viestintä
    Yhteiskunnallinen
    Yrityskulttuuri
    Yrityskuva

    Arkisto

    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015

    RSS Feed

Proudly powered by Weebly
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT