Viime viikolla, tarkemmin 11.2.2016, minulla oli ilo päästä kuulemaan Matti Alahuhdan haastattelua kirjastaan Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima. Kirjan kirjoittamisessa mukana ollut Martti Häikiö haastatteli Alahuhtaa, joka toi esiin selkeän analyyttisesti omat näkemyksensä ja kokemuksensa. Tuon haastattelun jälkeen myös luin kirjan – ja se antoi impulssin tämän tulosblogin tekemiseen.
Haastattelussa ja kirjassa Alahuhta korostaa monta kertaa koulutuksen merkitystä, Konehan panosti koulutukseen entistä enemmän finanssikriisin alkaessa. Perusteet olivat selkeät: toisaalta porukan pitää olla iskussa, kun nousu alkaa, ja toisaalta ihmisten aktiivinen kehittäminen luo henkilöstölle turvallisuutta ulkoapäin tulevia huonoja talousuutisia vastaan.
Alahuhdan selkeiden perustelujen pohjalta syntyi muutama kysymys: onko näin toimivia teollisuusyrityksiä paljon, miten paljon teollisuudessa koulutukseen investoidaan ja miten kokonaisuuden (strategisen hyvinvoinnin) johtaminen siihen vaikuttaa? Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjan (2009-14) tietokanta antoi mahdollisuuden näihin kysymyksiin vastaamiseen – aloitan vastaukset toisesta kysymyksestä.
Miten teollisuudessa panostetaan koulutukseen?
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjassa on yhtenä toimialana ollut teollisuus, jossa muuten vastaus-% on selkeästi parempi kuin muilla toimialoilla. Viiden vuoden aikana tietokantaan on kertynyt reilun 370 teollisuusyrityksen vastaukset.
Teollisuudessa koulutuspanostusten keskiarvo oli 324€ henkilöä kohden vuodessa. Kun yrityksen jaettiin neljään yhtä suureen ryhmään, oli resursoinniltaan alimman ryhmän panostukset muutamasta eurosta 70 euroon. Toiseksi alimman ryhmän panostukset vaihtelivat 70 – 190 euron välillä, toiseksi ylimmässä ryhmässä 190 – 420 euron välillä ja eniten panostavassa neljänneksessä resursoinnit olivat siis yli 420€/hlö/v. Kaikkein eniten panostavissa yrityksissä summat olivat tuhansia euroja vuodessa.
Mikä vaikutti koulutuspanostusten tasoon?
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen kokonaistaso voitiin määrittää neljään luokkaan. Kuva 1 kertoo tulokset koulutuspanostuksista näissä neljässä luokassa.
Haastattelussa ja kirjassa Alahuhta korostaa monta kertaa koulutuksen merkitystä, Konehan panosti koulutukseen entistä enemmän finanssikriisin alkaessa. Perusteet olivat selkeät: toisaalta porukan pitää olla iskussa, kun nousu alkaa, ja toisaalta ihmisten aktiivinen kehittäminen luo henkilöstölle turvallisuutta ulkoapäin tulevia huonoja talousuutisia vastaan.
Alahuhdan selkeiden perustelujen pohjalta syntyi muutama kysymys: onko näin toimivia teollisuusyrityksiä paljon, miten paljon teollisuudessa koulutukseen investoidaan ja miten kokonaisuuden (strategisen hyvinvoinnin) johtaminen siihen vaikuttaa? Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjan (2009-14) tietokanta antoi mahdollisuuden näihin kysymyksiin vastaamiseen – aloitan vastaukset toisesta kysymyksestä.
Miten teollisuudessa panostetaan koulutukseen?
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjassa on yhtenä toimialana ollut teollisuus, jossa muuten vastaus-% on selkeästi parempi kuin muilla toimialoilla. Viiden vuoden aikana tietokantaan on kertynyt reilun 370 teollisuusyrityksen vastaukset.
Teollisuudessa koulutuspanostusten keskiarvo oli 324€ henkilöä kohden vuodessa. Kun yrityksen jaettiin neljään yhtä suureen ryhmään, oli resursoinniltaan alimman ryhmän panostukset muutamasta eurosta 70 euroon. Toiseksi alimman ryhmän panostukset vaihtelivat 70 – 190 euron välillä, toiseksi ylimmässä ryhmässä 190 – 420 euron välillä ja eniten panostavassa neljänneksessä resursoinnit olivat siis yli 420€/hlö/v. Kaikkein eniten panostavissa yrityksissä summat olivat tuhansia euroja vuodessa.
Mikä vaikutti koulutuspanostusten tasoon?
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen kokonaistaso voitiin määrittää neljään luokkaan. Kuva 1 kertoo tulokset koulutuspanostuksista näissä neljässä luokassa.
Kuva 1. Koulutukseen investoimisen keskiarvot strategisen hyvinvoinnin johtamisen kokonaistason mukaan teollisuudessa.
Kuva 1 osoittaa selkeästi, että huono strategisen hyvinvoinnin kokonaisjohtaminen on yhteydessä pieniin koulutusinvestointeihin. Muissa tasoluokissa koulutuspanosten keskiarvot olivat samat, noin 400 euron tasolla vuodessa henkilöä kohden.
Tarkempi analyysi osoitti strategisen hyvinvoinnin peruselementtien tärkeyden – jälleen kerran. Kuva 2 osoittaa sen, että kun sisältö on mietitty ja tuloksia mitataan, panostetaan koulutukseen enemmän.
Kuva 1 osoittaa selkeästi, että huono strategisen hyvinvoinnin kokonaisjohtaminen on yhteydessä pieniin koulutusinvestointeihin. Muissa tasoluokissa koulutuspanosten keskiarvot olivat samat, noin 400 euron tasolla vuodessa henkilöä kohden.
Tarkempi analyysi osoitti strategisen hyvinvoinnin peruselementtien tärkeyden – jälleen kerran. Kuva 2 osoittaa sen, että kun sisältö on mietitty ja tuloksia mitataan, panostetaan koulutukseen enemmän.
Kuva 2. Koulutukseen investoimisen keskiarvot strategisen hyvinvoinnin sisältömäärittelyn ja mittareiden käytön mukaan teollisuudessa.
Kuvat 1 ja 2 osoittavat selkeästi sen, että hyvä johtaminen – selkeys ja suunta – nostavat panostuksia koulutukseen. Niinpä tässä tulosblogissa on jäljellä enää ensimmäisen kysymykseni vastaus: onko ”Koneita” paljon?
Panostetaanko koulutukseen myös epävarmoina aikoina?
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjassa olemme kartoittaneet yritysten taloudellista tilannetta nykyhetkellä ja tulevaisuudessa 2-3 vuoden päästä. Tämä toinen kysymys mahdollisti teollisuusyritysten jaottelun neljään luokkaan tulevan taloustilanteen suhteen: erinomainen, joita oli vuosina 2009-14 vain 4 %, hyvä (42 %), kohtalainen (43 %) ja heikko, joita oli 12 %. Tämän yritysten antaman tulevan talousennusteen ja koulutukseen panostamisen ristiintaulukoinnin tulokset ovat kuvassa 3.
Kuvat 1 ja 2 osoittavat selkeästi sen, että hyvä johtaminen – selkeys ja suunta – nostavat panostuksia koulutukseen. Niinpä tässä tulosblogissa on jäljellä enää ensimmäisen kysymykseni vastaus: onko ”Koneita” paljon?
Panostetaanko koulutukseen myös epävarmoina aikoina?
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjassa olemme kartoittaneet yritysten taloudellista tilannetta nykyhetkellä ja tulevaisuudessa 2-3 vuoden päästä. Tämä toinen kysymys mahdollisti teollisuusyritysten jaottelun neljään luokkaan tulevan taloustilanteen suhteen: erinomainen, joita oli vuosina 2009-14 vain 4 %, hyvä (42 %), kohtalainen (43 %) ja heikko, joita oli 12 %. Tämän yritysten antaman tulevan talousennusteen ja koulutukseen panostamisen ristiintaulukoinnin tulokset ovat kuvassa 3.
Kuva 3. Koulutukseen investoiminen yrityksen tulevan talousnäkymän mukaan teollisuudessa.
Kuva 3 antaa vastauksen tämän tulosblogin tärkeimpään kysymykseen (”Onko Suomessa Koneen kaltaisia teollisuusyrityksiä?”) – ja vastaus on selkeä: on niitä 2 % teollisuusyrityksistä. Tämän päätuloksen lisäksi kuvan 3 tulkinta on muutenkin mielenkiintoinen. Ensinnäkin mikseivät kaikki erinomaisen talousnäkymän omaavat yrityksen panosta koulutukseen paljoa? Toisaalta hyvän taloustulevaisuuden yrityksistä vain joka neljäs panostaa koulutukseen kunnolla – joka siis aineistossamme tarkoittaa yli 420 euroa vuodessa henkilöä kohden. Kuva 2 osoitti strategisen työn tärkeyden – jos toiminnan fokusta ei ole määritetty ja toiminnan tuloksia ei mitata, jäävät panostukset pieniksi. Tästä on kyse myös hyvän talousnäkymän omaavissa yrityksissä.
Mitä opimme tästä?
Tämä teollisuusyritysten koulutusinvestointien analyysi tuotti muutaman pointin:
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen koulutus, lisätietoja TÄSTÄ
Kuva 3 antaa vastauksen tämän tulosblogin tärkeimpään kysymykseen (”Onko Suomessa Koneen kaltaisia teollisuusyrityksiä?”) – ja vastaus on selkeä: on niitä 2 % teollisuusyrityksistä. Tämän päätuloksen lisäksi kuvan 3 tulkinta on muutenkin mielenkiintoinen. Ensinnäkin mikseivät kaikki erinomaisen talousnäkymän omaavat yrityksen panosta koulutukseen paljoa? Toisaalta hyvän taloustulevaisuuden yrityksistä vain joka neljäs panostaa koulutukseen kunnolla – joka siis aineistossamme tarkoittaa yli 420 euroa vuodessa henkilöä kohden. Kuva 2 osoitti strategisen työn tärkeyden – jos toiminnan fokusta ei ole määritetty ja toiminnan tuloksia ei mitata, jäävät panostukset pieniksi. Tästä on kyse myös hyvän talousnäkymän omaavissa yrityksissä.
Mitä opimme tästä?
Tämä teollisuusyritysten koulutusinvestointien analyysi tuotti muutaman pointin:
- heikko kokonaisuuden johtaminen tuo tullessaan vähäiset koulutuspanostukset
- toiminnan fokuksen määrittely ja tulosten mittaaminen nostavat koulutuksen eurot
- heikon taloustulevaisuuden yrityksissäkin on paljon koulutukseen panostavia – kaikista teollisuusyrityksistä näitä ”konemaisesti” toimivia on 2 %
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen koulutus, lisätietoja TÄSTÄ
RSS Feed
